Missä se on?

Se on tämän huushollin suosituin kysymys juuri tällä hetkellä. Osa tavaroista on jo löytänyt paikkansa, osa seilaa, eikä kukaan tiedä mihin ne pitäisi laittaa. On se kumma että vaikka tuli n. 40 neliötä lisää, niin silti on vaikea mahduttaa kamppeitaan.

Vanhalle kodille on sanottu haikeat hyvästit. Saimme sen eilen illalla tyhjäksi ja jo nyt siellä tuoksuu asumattomalta. Kiva koti se oli. Rakastuin siihen heti ensi silmäykseltä. Olisin voinut asua siinä vaikka kuinka pitkään vielä, mutta 75 neliöinen kolmio on ahdas neljälle.

Vain heppa jäi sinne seinälle. Ja luulen ettei sekään ole siinä kovin kauaa.

Nyt on kuinkin tämä uusi koti, johon asetutaan. Tätä pitää hieman virittää, jotta siitä tulee juuri meidän koti. Erinäisiä toimenpiteitä on jo mietitty, osa suunnitelmista on jo muuttunutkin. Esimerkiksi keittiön rungot olivat sen verran hyvät, että päätimme vaihtaa tasot, vetimet ja ehkä tiskialtaan hanoineen. Sitten tarvitaan vähän apupöytää, niin kyllä se siitä. Keittiötä ei siis tarvitse räjäyttää, mutta se räjäytyksen kohde taitaakin olla kylppäri. Ja sepä se vasta halpaa hupia onkin!

Aloitetaan nyt kuitenkin siitä että saadaan tämä mun askartelupaskartelunurkkaus kuntoon. Nyt se on vähän out of order.

Sekalaista seurakuntaa

Lapset halusivat askarrella halloween juttuja. Piti suostua vaikka styroksipallot ja piippurassit menevät yleensä minun käsittelyssä sinne paskartelun ihmemaahan. Nelivuotias maalasi palloja ja isoveli touhusi Hama-helmien parissa. Minä sain neuloa sukkaa. Sen homman osaan. Palloista syntyi sitten hämähäkkejä:

Hama-helmistä syntyi lepakoita ja ristilukki.

Sitten pienempikin halusi hommata Hamojen kanssa. Kiva katsoa kun lapsi on täydellisen keskittynyt touhuunsa.

Eilen ostin itselleni Dymon. Sillä on nyt naputeltu tekstiä.

Saas nähdä onko meillä kohta joka paikassa tekstitarra. Ovi, ikkuna, lattia...ettei jää kennellekkään epäselväksi mikä mikin on.

Tämä onkin viimeinen sunnuntai tässä kodissa. Tarkkasilmäisimmät varmaan huomasivatkin muuttolaatikoita kuvissa. Olen jo tyhjentänyt muutaman keittiökaapin sekä pessyt kaappien päälliset. Karsea homma. Kattoon asti ulottuvissa kaapeissa on se tietty hyvä puolensa. Ensi viikon loppupuolella sitten roudataan ja roudataan. 

Ai niin, Robottien naamatkin ovat tuleet näkyville.

Tanssitaan robottia

Lapsen villapaidat ovat käyneet pieneksi ja sehän vaatii toimenpiteitä. Ensin haastatellaan että minkä väristä toivottaisiin. Punaista. Okei, tuleeko kuvioita tai muuta? Ei. Raitoja? Joo, semmosia ohuita. Minkäs värisiä? Sinisiä ja keltaisia. Jaaha. (Äitihenkilö kuvittelee mielessään ohuita punaisia, sinisiä ja keltaisia raitoja ja meinaa saada migreenikohtauksen.) Miten olisi jos tehtäsiin uusi Robottipaita? Joo! Punainen pohja ja minkäs värisiä Robotteja? Valkoisia. Asia vilpitön. Äitihenkilö kurvaa Alpakkafestivaaleille ja palautuu kotia punaisen ja vaaleanharmaan Liman kanssa. (Ja taantuu heti tarhaikäiseksi langan nimen kanssa. Lima, räkä, kuola...)

Kunhan ruoka on saatu pöytään ja siitä edelleen mahaan, alkavat puikot käydä. Tosin äitihenkilö unohtaa taas kerran tehdä sen helman pienemmillä puikoilla ja ärsyää nyt kääntyilevää reunaa. Äitihenkilö ei kuitenkaan pura (vaikka ehkä pitäisi) vaan päättää tehdä helmalle jotain kunhan koko paita on valmis. Äitihenkilöllä ei taida lamppu palaa vintillä erityisen kirkkaasti.

Robotit kuitenkin kierros kierrokselta kasvavat ja jospa jo tänä iltana nähtäisiin niiden naamat! 

PS. Tämä oli näköjään 800. postaus, skål sille!

Suut makiaksi!

Uudessa Isabellas-lehdessä oli pähkinäbrowniesin ohje. Piti sitten leipoa menemään ja aikas makiaa siitä tuli. Toisen palan kohdalla jo tuntui ettei ehkä tarvitse enempää. Hyvää ku mikä!

Samaisessa lehdessä oli erinäisiä joulujuttuja. Saahan joulujuttuista jo puhua? Jottain tämmöisiä aioin sitten uudessa kodissa askarrella (toivottavasti ei mene paskarteluksi) omassa pikku nurkkauksessani. Mä niin ootan sitä omaa työtilaa! Käytiin siinä Toppilan antiikkivarastossa kattelemassa erinäisiä senkkejä. Siellä olisi kyllä aikas koppavia kapistuksia. Ja Outille niitä puusohvia. Ehkä ei niin pieniä kuin pitäisi, mutta on kuitenkin. Tiijoksi vaan.

Kotijuttuista sen verran, että meidän koti on nyt virallisesti myyty. Nyt ollaan ilman asuntolainaa ja tililläkin on ihan mukava summa rahaa. Noh, parin viikon kuluttua onkin sitten taas ihan tarpeeksi lainaa maksettavana ja tilisaldokin vähän toinen.

Messuamassa

Eilen tuli käytyä Ouluhallissa Kässämessuilla. Oma vaikutelma oli että näytteilleasetttajia oli enemmän kuin viime vuonna. Toisaalta sitä messukansaakin tuntui olevan enemmän kuin viime vuonna. Väenpaljous tekee sen ettei messukojuille näe eikä pöytien ääreen pääse. Jos ahtautta ei lasketa mukaan, niin täytyy sanoa että kivat messut, monenlaista oli tarjolla.

Mukaan tarttui mustaa suomenlampaan villaa Vanhalan lammastilalta. Tallella on niin tuoksu kuin rasvakin. Villa on oikeastaan silkkistä ja siinä on hieno kiilto.

Vanhalan lammastilan kojulla oli myös nätti huivi näytillä. Sitä piti vähän vaklata ja kotona heti kokeilla. Lankana itsekehrättyä merinosilkkiä. 

Sininen peltilaatikko oli vastustamaton siniseksi esineeksi ja lähti mukaan. Kovin on kauniit kuviot.

Lumoavan osastolta tuli hankittua pipolangat, jotka ovat jo muotoutuneet pipoiksi pojille.

Piece Out 

Malli: Stephen West 

Lanka: Debbie Bliss Cashmerino, pääväriä 50 g, kontrastiväriä n. 5g. per pipo 

Puikot: 4 mm 

Koko: 54 ja 56 senttiselle päälle eli M 

Fiilis: aikas kiva lanka ja malli

Messuilla tuli muutamaan otteeseen selitettyä Unikkopelto-huivin tekotapaa. Laitan suoran linkin ohjeeseen tuohon sivupalkkiin, niin löytyy helpommin. Se on kuulkaas suht helppo tehdä, paitsi viimeiset kierrokset, joissa on hirveänpaljonkamalasti silmukoita per kierros.

Vaikka ulkona on mitä kaunein syyssää niin minusta tuntuu että pienet päiväunet olisivat nyt paikoillaan.

No oho!

Edellisessä postauksessa minulla oli se ideakuva keittiön nurkasta. Siihen ikkunan alle passaisi just hyvin joku pieni puusohva tai penkki, pieni siro pöytä ja pari tuolia. Siinä olisi sitten kiva hörppästä aamuteet ilman että pitää mennä "salin" puolelle. Päätettiin sitten käydä katsastamassa kirppareita. Mikä mahtaa olla mahdollisuus löytää liki samanlaiset pinnatuolit? Mutta niin ne vaan tulivat vastaan, vielä ensimmäisessä paikassa:

Samalla katsastelin itelleni työpöytää. Täytyy kuitenkin todeta että esim. SPR:n Kontissa ja Pelastusarmeijalla ei huonekalujen hinnoittelijalla ole ihan homma lapasessa. Huonekalut maksavat aivan liikaa huomoiden niiden kunto. Pieni, matala kaapillinen lipasto kun nyt vaan ei voi maksaa 150 euroa. Olen miettinyt että miten saisin mahdutettua kaikki kässäkamppeeni yhteen tilaan. Siihen ei taida yksi pieni lipasto riittää. Pitääkö katella kirjahyllyjä?

Ensimmäinen, toinen....

...ja myyty takarivin punapaitaiselle herralle.

Siinähän kävi silviisiin ettei edes kissaa kerinnyt sanoa ja oma huusholli oli myyty. Hieman on pölmistynyt olo. Me muutetaan vielä tässä kuussa! Aivan käsittämätöntä. Viime yönä ei uni meinannut tulla silmään kun piti pohtia että mikä se olisi kiva väri poikain huoneen seinään. Entäs millainen pöytä mun askartelupaskartelunurkkaan? Aatella, että mä saan oman askartelupaskartelunurkan <3

Keittiö siellä pitäisi rempata eli laittaa oikeastaan kokonaan uusiksi. Olen ihastunut kovasti Ikean punaiseen, kiiltävään kaapistoon. Onko teillä siellä ruudun toisella puolella kokemuksia Ikean keittiöistä? Ja jos on niin mimmosia, kuulisin mielelläni.

Sitten kun ollaan saatu suurinpiirtein kamat paikoilleen ja vähän maalattua seiniä niin meillä kyllä pidetään tupari-rukkirallit. Koska Aapramikin on taas radalla. Liimattuna mutta radalla.

Portti 2011 sukat

Elämä on nyt yhtä siivoamista. Kaikki epämääräinen sälä on tungettu kaappeihin tai viety varastoon. Ikkunoita on pesty ja imuri huutaa vähän turhankin usein. Kohta lähdetään hetkeksi evakkoon, ja toivotaan että joku ihastuisi meidän kotiin samalla lailla kuin me yhdeksän vuotta sitten.

Sitä ennen kuitenkin kerron että Portti 2011 tapahtumaan tuli suunniteltua sukat. Tai oikeammin sukkaresepti. Se ei ole varsinainen ohje vaan kokoelma erilaisia kuvioita sekä vinkkejä niiden käyttöön, yhdistelemiseen sekä sijoitteluun.

Voit käyttää suosikkisukkalankaasi. Toki ohuemmat sukkalangat pelittävät näiden kuvioiden kanssa paremmin. Omissa sukissani käytin Novitan Tico Ticoa puikkojen ollessa 2,5 milliset. Tico Ticolle sopisi ehkä paremmin 2 milliset. Tulisi tarpeeksi napakkaa. Toinen langoista on musta ja toinen raidoittuva puna-pinkki-keltainen.

Ohjeen voit ladata ilmaiseksi Ravelryn kautta. Nyt lähdemme karkuun ja käymme hankkimassa liimaa Aapramia varten. Jospa se tulisi kuntoon.